Synttärihulinoita!

 

Pieni tyttö maailmaan
syntyi hempeistä varjoista,
tähtien kutsun saattelemana,
makeista metsämansikoita
ja suloisista suudelmista,
pienistä pisamista,
satakielen laulusta.

 

 

Viikonloppuna oli kunnolla juhlia! Meidän Saaga täytti 1-vuotta ja Veeti 2-vuotta. Pidettiin yhdet pirskeet, vieraitakin oli. Oli kiva juhlia pikkusia sankareita! Ainoastaan vähän mustis isoveli Otto itkeskeli, kun hänelle ei ollutkaan lahjoja. Siinä sitten yritettiin selittää, että sinun synttärit oli kesällä. Mutta onneksi yksi vieraista toi Otolle "myöhästyneen" synttärilahjan, niin mieli vähän kohosi. :)

Pupu kurkisteli ikkunan alta miettien,

näytänkö vanhemmalta...

... Orava hännällään ilmaan huiski

hiljaa pupun korvaan kuiski:

Tietystihän on isompi, hänhän on vuoden vanhempi!

Tuulihattuja

Teinpäs tuulihattuja! Telkkarista tuli joku ohjelma, jossa tehtiin tuulihattuja. Googletin sitten ohjeita, että kuinka vaikiata niitä on tehdä. Ohjelmassa nimittäin vähän siihen malliin puhuttiin, että tuulihattujen tekeminen on taitolaji. No, löysin ohjeen ja päätin kokeilla. Tosi yksinkertainen taikina oli kyllä: vettä, voita, vehnäjauhoja, kananmunia ja leivinjauhetta. Sitten vaan uuniin paistumaan.

Ehkä se taitolaji tulee ilmi siinä, että minkänäköisiä tuulihatuista tulee! :D Minä kokeilin tehdä sekä lusikalla että pursottimella. Siksi tuulihatuista tuli vähän erinäköisiä. Mutta minusta hienoja, kun ovat jokainen vähän erilaisia! Sisälle pursotin kerma-vadelma-mössöä.

Kyllä näytti maistuvan jokaiselle tässä talossa asuvalle! :P Seuraavan kerran voisi kokeilla suolasta täytettä, jotain kinkkutahnaa... Slurps!

Tässä vielä kuva pienistä tuulihattujen syöjistä:

Koruilua

Sain äitiltäni syntymäpäivälahjaksi tällaisen rannekorun:




Nyt siihen pitäis sitten alkaa keräilemään heloja. Aidot helathan maksaa ihan sikana, tai siis tulis kauheen kalliiksi ostaa jokainen hela aitona. Löysinkin nettikaupan, josta saa muutamalla eurolla yhden helan! Sieltä aionkin tehdä tilauksen. Kamalan vaikeeta vaan valita et millasia ottaa. Jos ottais jokaiselle lapselle oman helan, miehelle yhen, sit jotain muuta joka näyttää kivalta. Sitähän voi sitten myöhemmin täydentää. Tämmöset ainakin tilaan:






Kummitytöllekin voisi tehdä oman rannekorun. Siellä kun oli kaikenmaailman hellokityt ja perhoset tuolla sivulla.

Minähän en paljon koruista piittaa. Kihla ja vihkisormukset on joka päivä sormessa, mutta muita koruja ei olekaan. Toisinaan pistän jonkun kaulakorun, mutta on niin ärsyttävää kun lapset sitten repii sitä korua :D Käsikorujakaan en osaa pitää, mutta jospa tätä korua nyt osaisin alkaa pitämään. Korvakoruja mulla ei ole, niitä kovasti mietin et pitäiskö laittaa... :)